maanantai 14. maaliskuuta 2016

IHMISEN ROOLI




Olen blogin alusta lähtien huomannut, että ihmiseen ajatuksien kautta tutustuminen on ehkä kaikkein mielenkiintoisinta.

Usein roolit, joita ihminen joutuu kantamaan elämässä; ammatit, asema ja moni muu tulee mukaan, kun tapaa ihmisen henkilönä.

Moni hyvä keskustelu, jota on voitu käydä vielä ajatusten välityksellä, putoaa tavatessa roolien porteille ja jähmettyy niiden suojamuureihin.

ROOLIHAHMOT TAPAAVAT

Avautumiselle tuleekin kasvot ja mielipiteille nimi, joka voi alleviivauksen sijaan yliviivata kerran kirjoitetun.

Fyysisesti läsnä ollessa voi vetäytyä roolien taakse, kadota kilpensä sisään. Voi käyttää oppimiaan väistöjä ja välttää niillä todellisen kohtaamisen.

Roolihahmot keskustelevat, todelliset persoonat kyyristelevät kätköissä ja pohtivat, miksi eivät uskalla näyttäytyä.




IKUISET KYSYMYKSET

Ihminen on rooliensa vanki, halusipa tai ei. Niitä kehittyy itsestään ja niitä kehittää itse. Jokaiseen niistä antaa osan todellisesta luonteestaan.

Ei ehkä tiedä itsekään kuinka paljon, voi olla arvoitus myös itselleen.

Elämä on matka, jonka aikana voi monta kertaa joutua pohtimaan kuka on.

Kuka olen, mistä tulin, minne menen? Ikuiset kysymykset.

Elämä on arvoituksellinen matka, jokainen valinta vie seuraavaan.

SANOI ELÄKELÄINEN

Keskustelin viime viikolla tästä asiasta eläkkeellä olevien ystävien kanssa. He sanoivat, että usein merkitsee enemmän se, kuka sanoo, tai titteli sanoo, kuin mitä sanoo.

Eläkeläinen sanojana ei heidän mielestään ole saman arvoinen, kuin jonkin ammatin edustaja, vielä töissä käyvä tai työikäinen.

Kun eläkeläinen puhuu, kuulee kuulija eläkeläistä, enemmän kuin tämän asiaa.




SANOJEN PAINOARVO ON SANOJA

Ajattelin heidän olevan varmasti oikeassa, onhan se kokemuksen kautta koettua, painoarvo on elävässä elämässä punnittu. Meillä on vieläkin taipumus olla, sitä mitä teemme ammatiksemme.

Sanojen painoarvoa voi jokainen pohtia mielessään kuuntelemalla sanottavan etuliitettä. Esimerkiksi median haastatteluissa yleensä eläkeläinenkin on entisen ammattinsa kautta esillä.

Harvoin riittää, että asiasta kommentoineen henkilön nimen jälkeen mainitaan pelkästään eläkeläinen. Onko eläkeläisen sanottava sitten jotenkin vähäarvoisempi kuin jonkun toisen?

Onko hänen sanoissaan kehityksen kyydistä pudonneen ihmisen leima?

VÄHEMMÄLLÄKIN PÄRJÄÄ

Olisiko jo viimeinkin aika nostaa vanhojen ihmisten arvo sinne, minne se kuuluukin. Elämän koulun arvoa ei mitata titteleillä tai diplomeilla, sen arvo on koetussa ja kestetyssä elämässä.

Vaikeiden aikojen läpi elänyt vanhus keskellämme on viesti elämänvoimasta, jota kovatkaan koettelemukset eivät nujerra.

Sellaisia viestejä kulkee keskellämme, viestejä siitä, että elämä jatkuu vaikka on vaikeaa joskus.

Vähemmälläkin pärjää jos on paljon rakkautta.




KÄPÄLÄN MENTÄVÄ AUKKO

Minulla oli eilen linnunpönttöjen huoltopäivä. Otin pois kaikki omenapuihin kiinnittämäni pesäpöntöt. Ne ovat kissoille liian helppoja saavuttaa. Omenapuun oksia pitkin on niin helppo nousta pesälle ja viedä poikaset.

Eräs vanhempi, jo vuosien kuluttama linnunpönttö oli haljennut pesäaukon suulta kattoon asti. Kissan oli ollut kätevä siitä kuopaista poikaset. Ihmettelinkin viime kevätkesänä, kun innokkaasti pesänrakennuksen aloittaneet ja poikasiaan ruokkineet varpuset niin äkkiä hävisivät.

Korjasin halkeaman ja vien pesäpöntön nyt korkealle lehmukseen, kyllä varpuset sinnekin hyvin löytävät.

Toiseen pesäpönttöön oli tullut kattoon halkeama ja mietin miten korjaisin sen.

SININEN BASKERI

Minulla ei ollut siihen riittävän leveää lautaa, joten ruuvasin kaksi lautaa vierekkäin ja naulasin kattohuovan linnunpönttöön. Se olikin yllättävän kätevä tapa tehdä yli jääneestä huovasta katto linnuille.

Vein tämän pesäpöntön ensimmäisen kerran lautaan ruuvattuna autotallin harjalle ja kiinnitin sinne. Nyt se näkyy suoraan keittiön ikkunasta.

En ehtinyt tikapuitakaan viedä pois, kun ensimmäinen pesänkatsoja saapui. Sinibaskerinen tintti katseli ensin orrelta arvioivasti suuaukolle ja hyppäsi pian kurkkimaan sisälle.





HEINÄSORSIA, KANADANHANHI JA JOUTSENIA

Tänä aamuna olin järvellä kuvaamassa joutsenia. Oli huikea ilma, kevätaurinko kilotti kirkkaana, sorsia ui joessa iso parvi ja kauempana järvellä joutsen käveli jäällä.

Kohta joutsen nousi lentoon ja teki uljaan ylilennon ohitseni. Otin siitä kuvia ja näin samalla järven vastarannalla useampien joutsenien parven. Rannan kävelytietä sauvakäveli eläkeläispariskunta, joka pysähtyi juttelemaan.

He kertoivat katselleensa myös vastarannan joutsenia ja jokisuun sorsaparvea. Muistelimme viime vuonna täällä talvehtinutta kanadanhanhea, joka eli sorsien joukossa, mutta pysytteli aina taka-alalla, vaikka oli isompi.

Tänä vuonna hanhea ei ole näkynyt, ehkä se oli nuori yksilö, joka ei osannut lähteä toisten mukana. Nyt se ilmeisesti oli oppinut. Sauvakävelijät jatkavat matkaansa ja minä etenen jalkojen alla rutisevaa jäätä myöden jokisuun reunaa kohti.





ULJAS JOUTSENKVARTETTI

Näen samalla joutsenparven nousevan vastarannan jäältä lentoon ja nostan kameran valmiiksi. Otan joutsenkvartetista useita kuvia, kun ne kaartavat ohitseni.

Joutsenet laskeutuvat kauemmas jokisuun sulan jälkeen alkavalle jäälle ja tanssahtelevat siellä, valtavia siipiään levitellen.

Ajatuksin kuljimme yhdessä tänne jokisuulle lukijani, nyt matkamme jatkuu taas, toivottavasti tapaamme kohta keskusteluissa.






2 kommenttia:

  1. Sinulla on hienoja elämänpohdiskeluja ja kauniita kuvia.

    Iän mukana kokemuskassamme karttuu. ”Elämänkoulun” kokemuksiaan voi jokainen muistinsa sallimissa rajoissa kertoa. Ihmisen aivot tekevät lisäksi yhdistelmiä ja päätelmiä koetuista ja havaituista asioista. Iäkkäillä eläkeläisillä on tätä oppia paljon annettavana nuoremmille.

    Ammatti tuo runsaasti oman alan tietoa, mutta asioita voi oppia myös muuten, kiinnostuksen tai harrastuksen perusteella. Asiantuntemusta jostakin voi näin olla maallikollakin, joka on ottanut ko. asiasta selvää.

    Joskus on kuitenkin vaikea tietää, kuka on "oikeassa". Nykyään kiistellään esimerkiksi ravitsemuksesta, monien sairauksien hoidoista, valtakunnan asioidenkin hoidosta. Kuuntelemalla ja tutkimalla toisten katsantokantoja voidaan oppia jotakin tärkeää ja tietoa yhdistelemällä päätyä oikeampaan ratkaisuun.

    Dystonian sopeutumisvalmennuskurssilla ja harkinnanvaraisella kuntoutuskurssilla tapasin useita ”vertaisihmisiä”. Vertaiskeskustelut olivat hyviä, koska niissä eivät tittelit olleet esillä. Kaikki olimme samalla lähtöviivalla sairauksinemme. Muistelen mieluusti noita keskusteluja, vaikken enää yksityiskohtaisia asioita juuri muistakaan.

    Usein jokin yhteinen ongelma saa ihmiset ystävällismielisesti yhteen. Esimerkiksi huono sää saa vähäpuheiset suomalaisetkin bussipysäkillä juttelemaan keskenään. Jos bussi on myöhässä, niin kaikki ovat samaa mieltä. Ei kenestäkään ole mukava odottaa kiireessä ja räntäsateessa bussia pitkään. Miten paljon hyvää se tekeekin, kun saa purkaa harmistumistaan toiselle.

    Suurtenkin ongelmien kimppuun pitäisi lähteä yhdessä. Ratkaisuissa tarvitaan eri alojen ammatti-ihmisten kuten esimerkiksi suunnittelijoiden, puhujien ja toteuttajien lisäksi vähäisiäkin tekijöitä, unohtamatta erilaisia tukihenkilöitä, mielialan ylläpitäjiä, kuuntelijoita ja kestäjiä, jne.
    Jokainen on kykynsä mukaan omassa roolissaan tärkeä.
    Tästä yhdessä toimimisesta asian hyväksi on esimerkkinä selviytymisemme sotiemme aikana.

    välläys

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Välläys!

      Vertaisten joukossa usein suojaroolit putoavat nopeasti, tai niitä ei ole ollenkaan, niissä hetkissä ymmärtää, että vain avoimeen sydämeen vastaa samankaltainen. Meillä on jokaisella kyky tunnistaa epäaitous, se on ihmisen ennakkoluulo, jonka murtamiseen tarvitaan jokin tavallisuudesta poikkeava, yhteinen jaettava. Silloin muurit murtuvat ja saattaa joku jäävuorikin, jota on elämänsä virrassa kuljettanut sulaa silmäkulmien kautta. Kyllä se meille hyvää tekee, myöntää avuttomuutemme, tunnustaa ettemme yksin jaksa. Sellaisissa hetkissä on tosiaan jotain, minkä muistaa, vaikka ei sanoja enää muistaisi. Muistaa inhimillisen kosketuksen ja lämmön.

      -harzu

      Poista