torstai 19. marraskuuta 2015

RUNOJA JA KUVIA




SANOJEN PAINO

Hän puhui painavia sanoja, totuuden sanoja.

Niin raskaita, että kuulija löydettiin vasta keväällä.


Totuuden sanat uppoavat syvälle, hän sanoi.





MURENE TUHKAA

Hänen tarinansa kirjoitettiin lehtiin.

Painettiin paperiin ja julkaistiin.

Yksi jäi mökille, unohtui sinne.

Löytyi kesällä saunan sytykkeeksi.

Koivuhalot paloivat viimeiseen kipinään.

Luukusta leijaili hiiltynyt paperinpala.

Putosi lattialle ja hajosi kuparilevylle.

Hänen tarinansa.


Murene tuhkaa.







PYSYVÄ ETÄISYYS

Häneen on parempi pitää etäisyyttä, sanottiin ja varoitettiin.

Älä mene liian lähelle, ettei luulla kaveriksi.

Menee uskottavuus, sanoivat.

Uskoivat tietysti, kun sanottiin.


Nyt on kaksi metriä pysyvää etäisyyttä.







JOKAINEN YRITTÄÄ

Ole hyvä itsellesi, kuka muu sitä olisi.

Anna anteeksi ja yritä unohtaa.

Muista, ettet tehnyt parastasi.

Ei kukaan tee.


Jokainen vain yrittää.







ENTÄ JOS?

Kun pilvet tulevat.

On selvittävä marraskuusta.

Marras on kuoleman pintaa.

On vain kestettävä.


Entä jos ei kestä?






PIIKKI JA KOTIIN

Kuulin, ettet saanut myötätuntoa.

Sinua ei tuettu sairautesi kanssa.

Piikki ja kotiin.

Seuraava potilas.

Kaikki oli ohi viidessä minuutissa.

Minusta tuntui pahalta.

Ihminen tarvitsee apua, vahvinkin.


Myönsipä tai ei.







VAIKEIDEN PÄIVIEN YLI

Dystonia on ailahteleva sairaus.

Joskus piiloutuu.

Toisinaan riepottelee kuin syystuuli oksaa.

Ymmärrys ja myötätunto ei alleviivaa sairaudella persoonaa.

On vain rinnalla ja ymmärtää.


Auttaa vaikeiden päivien yli.






PAREMMAT PÄIVÄT

Olen tästä täysin varma.

Inhimillinen tuki ja ymmärrys on voimaannuttavaa ja hoitavaa.

Joskus piikkejäkin parempaa.

Tämän oikukas sairaus on kuin ylivoimainen painija.

Vie siltaan, nujertaa henkisesti ja fyysisesti.

Vääntää pään ja selättää.

Siinähän olet ja kouristelet.

Hyvänä hetkenä voit lohduttaa.


Paremmat päivät tulevat vielä.






VÄÄNTÖÄ RIITTÄISI

Dystonia on jännittävä sairaus.

Maailmassa arvioidaan olevan kolme miljoonaa sitä sairastavaa.

Lähes Suomen kokoinen kansa voisi elää Dystoniassa.


Siinä valtiossa vääntöä riittäisi.






DYSTONIAA EI TUNNISTETA

Jenkeissä dystoniaa sairastavia arvioidaan olevan neljännesmiljoona.

Suomessa luku on vajaa kolme tuhatta potilasta.

Määräksi itse veikkaisin vähintään puolta enempää.

Diagnoosi on kuitenkin vaikea tehdä.


Lääkärit eivät tunnista sairautta usein edes selkeistä oireista.





PARANEMISEEN JA KYPSYMISEEN

Moni salailee dystoniaa jos pystyy.

Tietysti sairauden pahetessa se on mahdotonta.

Diagnoosi on yleensä jo helpotus.

Oma kokemus on, että elämä jatkuu dystonialla tai ilman.

Kun sen tajuaa, astuu ison askelen eteenpäin.


Paranemiseen ja kypsymiseen!





PISARA KERRALLAAN

Jäälyhty routaisella pihamaalla.

Heijastaa valoa kuin timantti yötaivaalle.

Lepattaa kylmässä tuulessa.

Häilyy valon ja varjon rajalla.

Osana elää pimeässä.

Jäälyhtynä.

Palaa jääseinien sisällä.

Loistaa kirkkaasti.

Loistaa lämpimästi.

Pisara kerrallaan.


Sulattaa jääseinämät.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti