sunnuntai 31. toukokuuta 2015

KIERTOTIE



Tien kutsu on voimakas, ja sen lupaus, salaperäisyys, mutkikas kuin elämä.

Matka on tehtävä yksin.

On uskallettava, on lähdettävä, on jaksettava.

On etsittävä, sillä tie löytää kulkijan.

Tie on ihmisen kaipaus, matka pois ja takaisin, uuteen ja vanhaan.

Tie on pääsemistä, lähtemistä ja löytöjä.

TIE IRROTTAA JA KIINNITTÄÄ

Tie on matka omaan sydämeen ja ulos sieltä, irti ahtaista vaateista, joita mieli kiertää, sitoo ja puristaa.

Tie vapauttaa, irroittaa ja kiinnittää.

On kiinni maassa ja irti siitä, mukana ja muualla, samaan aikaan kaikkialla.


TIE PERILLE

Irti ja kiinni, irti ja kiinni, lähtö on irti pääsemistä ja tie kiinni saamista.

Mitä tietä pääsee perille itsestään, on tie, jota kannattaa etsiä.

Sitä tietä ei ehkä pääse perille.

VÄÄRÄ TIE

Väärä tie on mielenkiintoisin, sitä kulkemalla voi oppia eniten.

Eksyneet sanovat, että tie valitsi minut.

Onneksi liikenneympyrä ei valinnut.


EKSYNEET

Eksyneet ehkä tarkoittavat, että toiset päättivät ja siksi tulivat tätä tietä.

Tulivat risteykseen ja antoivat vahvempien valita oikean tien.

Päätin lähteä väärää tietä.

VALINNAN VAPAUS

Näin kerran ketun kurkistavan ojasta tielle.

Kettu näki minut ja juoksi edestäni tien yli.

Toisella puolella se katsoi vielä minua tutkivasti.

Jatkoi sitten omaa tietään.

Ymmärsin pienen hetken valinnan vapauden.


SAALISTAJAN MAALIVIIVA

Näin kerran varpushaukan tiellä, se makasi valkoisen merkkiviivan päällä.

Haukan pää oli ylittänyt viivan, kuin maalin.

Saalistajasta oli tullut saalis.

KIERTOTIE

Kiertotie luki kyltissä, joka vei pois omalta tieltä.

Moni on elämässään jäänyt sitä kiertämään.

Odottaa, että jonain päivänä oma tie saadaan kuntoon.


LIIAN LÄHELLÄ

Tien vieressä oli henkeä salpaavan kaunis maisema.

Pysähdyin kuvaamaan sitä.

Joku meni ohi ja kysyi mitä kuvaan?

Hän asui siinä lähellä.

Liian lähellä nähdäkseen.

TIENRISTEYS

Hän seisoi risteyksessä ja näytti tietä ohikulkijoille.

Oli löytänyt ainoan oikean tien ja ohjasi sille.

“Miksi menet sinne ystäväni, käänny tuohon suuntaan”, hän kysyi minulta ja näytti tietä.

“Jos se olisi oikea tie, niin sinäkin kulkisit sitä, etkä seisoisi täällä risteyksessä”, vastasin hänelle.

Hän jäi risteykseen odottamaan.


UMPIKUJA

Umpikuja on sanojen valtias, hallitsija jota on vaikea uhmata.

Se on matka, joka pitää minkä lupaa.

Umpikuja on ainoa tie, joka vie perille.

TIE PÄÄTTYY

Kaikki tiet päättyvät elämään.

Jokainen tie vie sinne, jokainen pyrkii sinne.

Sille tielle tulee aina yllättäen.

OIKEA TIE

“Etsin koko elämäni ajan oikeaa tietä”, hän sanoi.

“En löytänyt koskaan”.

“Miksi et”, kysyin.

“Siitä syystä, että lähdin etsimään oikealta tieltä”, hän vastasi.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti