lauantai 28. helmikuuta 2015

MUOTTITIETOINEN



Juoksen pitkää suoraa. On matalapaine ja pilvet painuvat maata vasten tien päässä.

Raikas ilma virtaa kasvoille lempeästi, pehmeän kosteana, kulkee keuhkoihin ja aiheuttaa hyvän olon tunteen kehossa.

Nautin jokaisesta maahan jysähtävästä askeleesta.

Juoksu on keskittynyttä etenemistä.

Koko olemus on saumaton, yhtenäinen ja samalla muuttuva.

Elävä ja elastinen, joustava ja vapaa.

Jokainen askel vie eri kohtaan, tömähtää kerta toisensa jälkeen uuteen paikkaan.

Juoksussa ei mikään jää muotin sisälle.

Juoksu on valmiin muotin vastakohta.

Jokainen juoksu luo oman muottinsa.

Juoksemaan pääsee vain juoksemalla.

ASKELEET ISKEVÄT MUOTIT RIKKI

Ihminen muuttuu juoksulenkillä. Muottiin ahdettu persoona murtautuu ulos ja astuu vapauteen.

Ahdistavakin muotti hajoaa juoksulenkin aikana.

Muotti murenee tuhansien askelten iskuihin.

Askelten voima on näkyvänä fyysinen.

Sisäisesti niillä on elämää muuttava, muotteja murskaava voima.

Askeleet murtavat muotit.

Muotit, joihin ihminen on ahdistettu elämän oravanpyörissä.


MUOTTITIETOINEN

Muotteja on ollut aina ja joka ajalla. Tänä päivänäkin niitä on, enemmän vain kuin ennen.

Valikoima on kasvanut, mutta samalla säilynyt ihmisen mittana.

Niitä on aina ollut ja tulee olemaan.

Muottitietoinen tunnistaa kuitenkin ne helposti.

Hän tunnistaa hankalassa muotissaan elävän jo kaukaa.

Tuntee tarjotun muotin ja tietää, että se alkaa jossain vaiheessa ahdistaa.

Tunnistaa muotti-ihmiset, jotka yrittävät tarjota muottiaan.

Luulevat oman muotin ja olonsa siinä helpottuvan jakamalla.

MUOTTI-IHMISET

Muotti-ihmiset tekevät tarjouksen ovelasti.

He taittelevat sanoja, tekevät niistä kuin paperilennokkeja ja nakkelevat nokkelasti.

Niissä on sanomaa, niissä on valmiita, kerättyjä kauniita korulauseita.

Suoraan sydämeen osuvia.

Paljon puhuvia ilmaisuja, vihjaisuja ja ohjailuja.

Olet tällainen ja kuulut tähän muottiin. Olen arvioinut sinut.

Olet kaltaisemme ja kuulut joukkoomme.

Tiedät kyllä sydämessäsi, ettei tämä ole sinun muottisi.


OMANA ITSENÄ

Huomaat pian, että keveät sanat yksi toisensa perään kimpoavat sydämen seinämistä.

Putoilevat lattialle ja varisevat maahan.

Et ollut valmiiseen muottiin menevää tyyppiä.

Et vaikka porukan jäsenyys oli tarjolla.

Olisit saanut jatkossa käyttää minä sanan tilalla me-sanaa.

Sinulle se ei riittänyt, halusit vain olla ihminen.

Halusit olla oma itsesi.

IHMINEN MURENI MUOTTIINSA

Muottitietoinen kyllä tunnistaa useimmat muotit, joihin hänet yritetään asettaa.

On olemassa monenlaisia ihmisen muotteja.

Ennen ne olivat selkeämpiä.

Oli valmiita muotteja, joihin saattoi asettua lähes koko elämänsä ajaksi.

Sellainen turvallinen, selkeä muotti kun hajosi, mureni toisinaan myös ihminen sisälle.

Oli miehen muotti, jonka sisällä ansaitsi jonkin nimikkeen.

Ansaitsi miehen mallin. Oli muottinsa mittainen.

Oli vaikka jäi usein vajaaksi joltain osin. Ei täyttänyt miehen mittoja.

Tärkeintä oli kuitenkin, ettei rikkonut muotin rajoja.

Rajojen rikkojat leimattiin nopeasti.


MUOTTI ANTAA HYVÄKSYTYN LEIMAN

Varsinkin pienissä yhteisöissä heille oli varattu omat muotit.

Oli turvallista, kun tunnisti useimmat muotit ja osasi asettua niihin julkisessa elämässä.

Oli hyväksytty ja sovelias, kuului johonkin.

Halusi kuulua ja siksi valitsi muotin.

Valitsi, vaikka tiesi, ettei mitenkään sopinut siihen.

Ei vain löytänyt itselleen sopivaa muottia.

Ei uskaltanut rikkoa väärää muottia ja luoda omaa.

Kantoi sielunsa vammaa koko elämänsä ajan.

Uupui lopulta muottiinsa, kuivettui kipuihin, kuolettui tai mursi aukon.

Jätti muotin ja lähti.

Näki paremmaksi pelastua, kuin tuhoutua väärään muottiin.

Muottiin, joka antoi hyväksytyn leiman.

ROHKEAN ELÄMÄN ESIKUVA

Ennen aikaan muotit rikkova, omien tapojen mukaan elävä, vapaa ihminen sai helposti kylähullun leiman.

Hän ei pudonnut normien sisään.

Kuulin kerran tarinan mummosta, jolla oli yksi lehmä.

Hän tapasi taluttaa lehmäänsä pienen kaupungin pääkatua aamuisin laitumelle.

Kylän imagosta huolissaan olevat alkoivat hätistellä mummoa pois pääkadulta.

He halusivat antaa taajamasta kuvan kehittyvänä, nykyaikaisena paikkana.

Mummo lehmänsä kanssa pilasi sen muotin, teki kaupungista ulkopuolisten silmissä maalaiskylän.

Tänään mummo lehmänsä kanssa on jo ajat sitten siirtynyt vehreämmille niityille.

Olisiko kuitenkin niin, että tuo mummo on edelleenkin itsenäisen elämän esikuva.

USKOVAISEN MUOTTI

Eräs julmimmista muoteista kautta aikojen, on aina ollut uskovan muotti.

Sillä muotilla on tehty ja valitettavasti tehdään tänäänkin enemmän vahinkoa, kuin millään muulla muotilla.

Ellet täytä jonkun ryhmän, sen vahvan persoonan, henkisen johtajan muottia, niin saat leiman, jolla erotut muista.

Mitä pienempi porukka, sen tiukemmat muotit.

Niin kauan kuin pysyt niiden muottien sisällä olet turvassa.

Yksikin virhe ja juoru lähtee liikkeelle.

Olet vältettävä tapaus ja karanteenissa.

Tartutat toisia ja joudut hyljeksityksi.

Et täytä aidon uskovan muottia.


IHMISYYS ON VIRTA

Ihmisyys ei asetu mihinkään muottiin pitkäksi aikaa.

Se on kuin kananmuna, joka hajoaa sisältä nokan kopautuksella.

Se on korennon kuori, joka jää tyhjänä korrelle.

Se on perhosen kotilo, joka hylätään, kun se alkaa ahdistaa.

Se on koko ajan elävää ja muuttuvaa, liikkuvaa kuin virta.

Ihmisyys on virran kaltainen.

Se ei ole muotti, eikä uoma.

Se on virta, joka tekee oman uomansa.

Se on voima, joka kasvaa muuttuessaan, muuttaa uomansa ja hajottaa muottinsa.

TURVASSA MUOTISSA

Raamatussa Jeesuksen opetuksille oli ominaista radikaali rajojen rikkominen.

Hän sai muottien spesialistit, tekopyhät fariseukset raivon rajoille ja ylikin.

Hän teki sen rikkomalla heidän muottinsa.

Alkukirkko oli spontaani ja avoin, hengen vapaudessa elävä yhteisö.

Vapaa kuin virta.

Missä vaiheessa siitä tuli jähmeiden muottien kokoelma?

Tukahduttavan turvallinen uskovan muotti.

On helppo vetää se muotti päälle ja käpertyä sisään.

On turvassa vahvojen ihmisten saneleman muotin sisällä.


ELÄMÄ RIKKOO MUOTIT

Minkälainen on muottitietoinen ihminen?

Vapaa ihminen, joka tunnistaa muottien sisällä elävät.

Tiedostaa sen turvan, minkä ne antavat.

Tietää menettävänsä jotain, putoavansa normien ulkopuolelle ja joutuvansa leimatuksi.

On kuitenkin varma siitä, että menemällä valmiiseen muottiin menettää vähitellen tärkeimmän.

Menettää itsensä.

VIIMEINKIN VAPAA

Muuttuu vääjäämättä muottinsa mukaiseksi ja luulee jonkin ajan kuluttua olevansa sellainen.

Ehkä sitten tulee sairaus, tulee vaikka dystonia, joka pakkoliikkeiden kautta rikkoo muotit.

Ei enää mahdu muotin normien sisään.

Tulee ja rikkoo rajat. Rikkoo, koska ei pysy niiden sisällä.

On viimeinkin vapaa muotistaan.

OUTO LINTU

Eräs linnunpoikanen putosi kerran korkeassa puunlatvassa sijainneesta pesästään.

Se olisi varmasti kuollut, ellei olisi sattumalta löytänyt läheisen maatilan kanatarhaan.

Kanatarhassa se eli muiden mukana ja kasvoi lopulta porukassa toisten kaltaiseksi.

Kanaksi kanojen joukossa.

Poikanen oppi nokkimaan siemeniä maasta ja heräämään kukon lauluun.

Se kasvoi toisia suuremmaksi, mutta ei itse sitä huomannut.

Se oli kana kanojen joukossa, kasvanut kanojen kaltaiseksi muotissaan.

Eräänä päivänä, tunkiolla nokkiessaan se kuuli varoituksen ja vilkaisi ylös taivaalle.

Suuri kotka lensi juuri korkealla maatilan yli.

Viereinen kana sanoi rauhallisesti, ettei syytä huoleen sillä kotka on selvästi muuttomatkallaan kauas pois.

Pesästään kerran pudonnut ja toisten kanojen rinnalla suureksi kasvanut nuori kotka katseli taivaalle.

Se tunsi hetken villin kutsun.

Se tunsi oudon vapauden tuulen puhaltavan olemuksensa lävitse.

Se vilkaisi vierellään seisovaa kanaemoa ja sanoi haikeana, että olisipa upeaa olla tuollainen kotka.

Kanaemo tepsutti häkkiä kohti ja sanoi nauraen.

“Me olemme kanoja ja kanoina pysymme, tulehan hupsu nyt sieltä sisälle turvaan”.




4 kommenttia:

  1. Harzu puhuu muotitietoisuudesta:
    "Muotteja on ollut aina ja joka ajalla. Tänä päivänäkin niitä on, enemmän vain kuin ennen."

    Laitan tähän isäni vanhasta kronikasta hieman lyhennettynä alkuosan:

    Ilmavirrat ja virtaviivat

    Jos vain viisauden päästä kiinni saisi,
    ehkä tulisi tulvimalla tosi turinaa,
    jota jotenkin kuunnella kiinnostaisi,
    värssyjä vaikkapa parikin tusinaa.

    Mikäpä se mieltä virvoittaa voisi
    ja vetäisi naamamme nauruun,
    silmiimme iloisen ilmeen loisi,
    mieli tekisi ryhtyä ralliin ja lauluun.

    Jospa saisi jotenkin joukeeks elämän kulun,
    pienet huolet ja harmit kiertää kerälle
    ja panna pahalle mielelle pitävän sulun,
    nämä kerät aina viskata tunkion perälle.

    Vaan eihän se elämän laatu ja malli
    ihan täydelliseksi koskaan tulle
    eikä kaikkien haaveiden toteutua salli.
    Moni ihanne on vain harhaa mulle ja sulle.

    Toisella tavaraa on tarpeeksi asti,
    ja tuntee hän itsensä ihan rikkaaksi,
    ja vaikka monta kohtaa jollakin on niukasti,
    silti tuntee hän itsensä onnekkaaksi.

    Vaan onpa tämä meininki, melskaus nyt
    kummalla mallilla maailman raitilla,
    kun uusi tauti on valtaansa levittänyt:
    virtaviiva- ja moderni kausi lienee jokaisella.

    Nykyajan naiset ne päälleen pukkaa
    virtaviivaa, vistraa ja sellofaania
    ja puijaavat varmaan monta ukkoa,
    kun valitsevat omakseen armasta Aatamia.

    Tämä henkäys muutosten ilmavirran
    meitä kutsuvasti mukavasti kyräilee,
    ja yhdessä jo laulua virtaviivan
    kaikki jo hyvillään hyräilee.

    Uusiksi muutetaan vanhat aatteet,
    jäljelle jätetään vain pienet pipanat.
    Kaatopaikalle kannetaan vanhat vaatteet,
    vaikka kuin ois hyvät ja sopivan tilavat.
    .....
    Kronikassa on vielä kymmenkunta säkeistöä historiaa. Laitan sen jatkosa tänne vain, jo on kiinnostusta.
    välläys

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Välläys!

      Olipa hauskan kronikan isäsi kirjoittanut. Kuvasi hienosti omaa aikaansa. Laita vain tähän loputkin säkeet, mieluusti ne lukee.

      Isäsi oli kyllä lahjakas kirjoittaja, joka selvästi pulppusi luomisvoimaa ja intoa!

      -harzu

      Poista
    2. Luomisvoimaa olet Sinäkin Harzu nyt osoittnut kirjoittamalla nopeaan tahtiin useita kertomuksia.

      Tuossa MUOTTITIETOINEN-sanassa on niin monta T:tä ja I:tä, että ei osaa sitä sanaa edes lukea tarkkaan. Sen lukee helposti 'muotitietoinen'. No, muotikin on eräs muotti, joka merkitsee varsinkin nuorisolle paljon. Siitä ei uskalla paljon poiketa ja helposti kiusataaan, jos joku ei ole ajan nuorisomuodin mukainen.

      Minun lisäykseni tarinoihisi ovat usein vähän asian vierestä tai vain hiukan sivuavat Sinun juttujasi. Voi olla, että se ärsyttää lukijoita. Tuon kronikan loppuosa ei oikeastaan lainkaan liity tarinaasi. Vähän arastellen sen laitan.

      Tämä villitys, vimma maassa liehuu,
      ja ilmassa, veessä, veen alla ja päällä.
      Muutosten soppa kaikkialla kiehuu.
      Kuka keitoksen kokki on, riehuu siellä täällä.

      Nyt valtiopäivät, jopa vaalitkin
      tuossa uudessa uskossa jyllää.
      Niin Mussolinin maa ja Japanikin
      virtaviivan tämän mukana myllää.

      Jälkeen ei enää jää saksmannikaan,
      jo solttuarmeija oikoo koipiaan.
      Työtä on siinä myös engelsmannilla,
      jos meinaa asiaa hoitaa Reinin mailla.

      Espanja niemellä levotonna riehuu,
      julmaa jutinaa ja melskettä pitää.
      Levoton veri heidän suonissaan kiehuu,
      ja näin politiikan siemen siellä itää.

      Amerikan maassa on vitsaus kumma,
      kun ihmiset tulvaan hukkuu ja uppoo.
      Kova on kohtalo ja kovin kuolema tumma,
      kun henkireiät heittyvi tukkoon.

      Muistelenpa vielä niitä karvaita paloja,
      joita Garmish-Partenkirchen äsken antoi.
      Voi tuhansia harmaita mielialoja,
      joita armas kiipeli kisoissa antoi.

      Ja samaapa kuuluu rajojen takkaa,
      missä vain poikamme kilvan hiihtää,
      aina vain ulkomaan ukko eelle hakkaa
      ja nenän eestä voiton maineen niistää.

      Parempaa paljon ei kotimaasta kuulu,
      me tyhjää lusikkaa nyt nuollaan.
      Ei tämmöistä syksyllä tulevan luultu,
      häpeästä nyt kai jo ihan kuollaan.

      Ensi kesästä parempi on vaieta vielä,
      ja haaveetkin kullasta vielä peittää.
      Ohdakkeinen kulkea Olympian on tietä,
      moni naapuri kun piikkejä heittää.

      Kun päivänä tänä on hiihdetty vähän
      ja käyty voitosta kilpaa, sottaa,
      toivomme, ettei tämä päättyisi tähän,
      pitäis eelleen vielä tiukalle ottaa.

      No siitä ei enempää kerrota enää,
      se hampaan koloon hautumaan pannaan
      ja kerrotaan asiaa, jossa on perää,
      turvaamme Fredriikkaan ja Hannaan.

      Nyt karkausvuosi on, tiedättekö että
      mummelit kosimaan kiireesti lähti.
      Moni sydän saa rakkauden sytykettä,
      jo liekki lemmen leimuun käypi.

      Poista
    3. Kiitos Ystäväni!

      Suotta arastelit. Kyllä noin luomisvoimaisen ja elämänvoimaa pursuavan kronikan ilolla lukee. Samalta kuulostaa hiihtomenestys kuin nykyisissäkin kisoissa.

      Kyllä huomaa, että isäsi on elänyt runoja kirjoittaessaan niiden sisällä kuin innokas liekki takassa, rätisten ja paukahdellen soinnikkaasti!

      -harzu

      Poista