tiistai 27. tammikuuta 2015

KERVIKAALINEN VÄÄNTÖMOMENTTI


"Pisarakidutus" on eräs julmimpia kidutuksen muotoja. Siinä uhrin otsalle pudotetaan pieni pisara tasaiseen tahtiin.

Vain pieni pisara, yksi vesipisara kerrallaan.

Aluksi se ei tunnu miltään, sitten vähän ärsyttää, vähitellen se iskee kuin vasara.

Lopulta jokainen pisara on moukarinisku. Vain yksi pieni vesipisara!

VÄÄNTÖÄ RIITTÄÄ LOPPUUN ASTI

Vain kokenut voi tietää miltä tuntuu, kun niskoja vääntää koko ajan.

Tietää mitä eläminen niskalenkissä on. Miltä tuntuu asettua nukkumaan niskat kouristuneena ja herätä aamuyöllä niskat kouristuneena.

Nousta ylös nopeasti, koska makuulla niskat kouristuvat.

Tietää, miltä tuntuu, kun kävellessä niskat vääntyvät. Vääntyvät juostessa, ajaessa, vääntyvät aina.

Joskus vastaantulijoiden päät kääntyvät katsomaan. Pohtivat, mutta eivät sano mitään.

Vain toinen saman kokenut voi sen tietää.

Tietää, miltä tuntuu, että tätä vääntöä vain jatkuu. Sitä jatkuu loppuun asti.


TILANNEKUVAUS

Pieni vääntö, mitä se nyt on, joku sanoo. Onhan vuoteesta noustava muutenkin aamulla.

Eivät muutkaan jää loikoilemaan ja venyttelemään vuoteeseen. Näin totesi eräs blogin lukija.

Pitää kieltämättä paikkansa. Itsesääli on pahimmillaan sairautta. En tätä sen vuoksi kirjoitakaan.

Yritän vain muutamin sanoin realistisesti kuvata tilanteen, missä kervikaalista dystoniaa sairastava voi elää.

LÄÄKÄRITKÄÄN EIVÄT USEIN TUNNISTA

Kervikaalinen dystonia on niskalihasten pakkoliikettä, tahdonalaisten lihasten toimintahäiriö.

Tässä dystonian muodossa pää voi vääntyä sivuun, kääntyä ylös tai alas ja eräässä oireessa kallistua sivulle. Liikkeet voivat myös muuttua ajan oloon.

Dystoniaa pidetään kroonisena sairautena, joka etenee tai pysähtyy ja asettuu johonkin vaiheeseen.

Myös parantumisia on tapahtunut ja mitä aikaisemmin sairaus löydetään, sitä paremmat edellytykset toipumiselle on.

Siitä syystä dystonian tunnettavuutta tulisi pyrkiä lisäämään.

Moni yleislääkäri ei tunnista harvinaisen dystonian eri muotojen oireita.


VAIN KOKENUT VOI TIETÄÄ

Nuo samat sanat, jotka alussa kirjoitin,  voisi kirjoittaa myös jostain toisesta dystonian muodosta.

Oireet ovat toki joka dystoniassa erilaisia, mutta aina elämää rajoittavia.

Joskus eristäviä, pakkoliikkeiden vuoksi oudoksi tekeviä, syrjäyttäviä vaivoja.

Monilla on dystonian lisäksi muitakin sairauksia.

Monta taakkaa kannettavana, taakkaa joita ei aina jaksa edes kertoa.

Ei halua selittää, koska tietää miten vaikea kenenkään on niitä kokematta ymmärtää.

Ihminen, joka on samantapaista kokenut ymmärtää selittämättäkin.

Sitä on vertaistuki. Siksi ihminen tarvitsee toisen. Tarvitsee vertaisen.

Aina se vertainen ei välttämättä ole mikään varsinainen vertaistukiryhmä.

Toisinaan yksittäinen ihminen voi olla se tukea antava olkapää.


YMMÄRTÄVÄ VERTAISTUKI

Joskus vertaistukiryhmiin hakeutuvat ihmiset, jotka ovat katkeroituneet omien taakkojensa alle.

He voivat kaataa tukea etsivän haavoihin omat kärsimyksensä.

Jaettu tuska ei puolitu silloin, se vain kaksinkertaistuu.

On oltava joku, joka selittämättäkin ymmärtää.

Yhteinen taakka on silloin jaettu, hieman kevyempi taakka!

Onneksi on olemassa ihmisiä, jotka ymmärtävät.

Aina voi olla onnellinen kohtaamastaan ymmärtäjästä.

Voiko olla enää hienompaa asiaa kuin ymmärtävä vertaistuki.






3 kommenttia:

  1. Koska minulta otettiin kaulan magneettikuva nielemisvaikeuksien vuoksi, pyysin kuvat levykkeellä itselleni. Katseltuani kuvia ymmärrän, miksi en jaksa pitää päätäni pystyssä esimerkiksi ollessani tietokoneella tai lukiessani lehteä. Kaularankani osoittaa ihan väärään suuntaan pääkalloon verrattuna. Se on ilmeisesti sekä mutkalla että jotenkin spiraalilla. Nikamat ovat ainakin yhdessä kohdassa kaularankaa aivan sivussa nieluun ja nenään nähden. Kai ne voivat ahtauttaa nielemistäkin. Nikaman etuosa osoittaa poskeen päin eikä nenään päin.

    Olen yrittänyt nyt pari päivää olla tietokoneella päinvastaisessa kierossa asennossa, eli yritän käyttää hiirtä vasemmalla kädellä ja tukea leukaa oikealla kädellä. Pää pitäisi saada kiertymään vasemmalle päin ja kallistumaan oikealle. Pikkunivelet oikealla ovat kovin kipeät. Siellähän on kuulemma tulehdusta. Olen ennen luullut, että kipu johtuu dystonisista lihaksista. Ehkä se välillisesti johtuukin, kun lihakset ovat kireällä ja kuluttavat ja tulehduttavat nivelet. Vääntömomenttia lienee siis, vaikka minulle neurologi 2012 sanoi, ettei dystoniani aiheuta vääntöä. No, mikä oli ensin, totuttu virheasento vai dystonia, joka teki virheasennon jossa oli helpointa olla?

    välläys

    Ei tuota kieroutta ollut ollenkaan noteerattu magneettikuvien lausunnossa. Aika kauan jouduin selaamaan kuvia, ennen kuin ymmärsin asian. Mutta nyt onkin sitten niskani tosi kipeä. Voin viedä printaamani kuvat sitten maaliskuun lopulla neurologille, että hän ymmärtää tilanteeni paremmin.

    VastaaPoista
  2. Korjaus: Nuo suunnat taisivat sittenkin tulla väärin päin. välläys

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välläys Ystäväni!

      Hyvä, että löysit itse ne kuvat kaularangasta. Voit nyt näyttää ne neurologille ja saada niihin hänen arvionsa. Hyvä siinäkin mielessä jos saat piikkejä. Kannattaa varmaan puhua myös nielemisvaikeuksista.

      -harzu

      Poista