perjantai 31. lokakuuta 2014

VÄHÄN ON VAIKEA OLLA
















NÄMÄ SANAT MINULLE ANNETTIIN

Vähän sanoja, vain muutama mukaan. Nämä sanat annettiin, enempää ei ollut.

Ne on jaettava ja luotettava, että riittävät.

Vähät sanat.

Vähilläkin pärjää jos ei vaadi paljon.

Vähäiset sanat evääksi.

Miten ne riittävät?

Sanat on jaettava osiin.

Sanottava tavu kerrallaan.

Puhuttava ilmeillä, mutta varovasti.

Niukka hymy, totinen paras, säästää voimia.


NIUKKA RIITTÄÄ OLEMISEEN

On raskasta näytellä iloista, kun on surullinen, se väsyttää.

On parempi olla rehdisti surullinen.

Ei ole mitään syytä olla iloinen jos on surullinen.

Ei tarvitse olla. Ei ainakaan kenenkään mieliksi.

Vähän on pettynyt paljoon ja pitää siksi enemmän niukasta.

Niukka on hiukan vaatimaton, tyytyy olemiseen.

Päteminen puuttuu.




VÄHÄN ON VAIKEA OLLA

Pätevä on työläs tila. On varaa onnistua vain virheisiin.

Elämä on kuin hissi. Kolme peiliä ja ovi ulos.

Peileistä näkee vain oven. Perillä on katolla tai kellarissa.

Kellarissa miettii mitä nappia painoi?

Katolla miettii halusiko sinne?

Miten tulee alas?

Olisiko ollut parempi tulla portaita?

Tai pärjätä vähemmällä.

Vähän on vaikea olla.


RIITTÄVÄSTI ON PALJON

On vain kestettävä olemisen vähyys.

On siedettävä tai häivyttävä.

Elämä ei anna enempää kuin ottaa vastaan.

Riittävästi on paljon sille, joka ei halua enempää.


PALJONKO ON VÄHÄN

Kuinka paljon on vähän?

Aina voisi olla vähemmän.

Aina pitäisi olla enemmän.

Entä jos ei olisi?

Entä jos tämä olisikin jo sopivasti.

Riittäisi hyvin.

Riittävän vähän.

















MISSÄ MENEE RAJA

Nämä vieraat, nämä oudot sanat sain.

Vähän on paljon.

Nämä riittävät, tässä on tarpeeksi.

En kaipaa muuta.

Olen kuullut liian usein, ettei tämä riitä.

Aina on käsi ojossa.

Aina on vaatimassa.

Aina on lisää hamuamassa.

Missä menee vähän raja.

Ihmisessä!


JÄNNITTÄVÄ ELÄMÄ

Vähän liian helppoa hän sanoi.

Rehti elämä.

Mustavalkoinen totuus.

Vähän valetta värittää.

On vähän rennompaa niin.

Ei aina pidätä.

Mikä pidättää?

Missä on totuuden raja?

Missä harmaa alue.

Totuuden rämeikkö, täynnä upottavia kohtia, täynnä vaaroja.

Jännittävää elämää.


TOTUUTTA EI ENÄÄ OLLUT

Menin liian kauas totuudesta.

Hän kertoi.

Olin varma, että löydän takaisin.

En löytänyt.

Palasin takaisin, mutta totuutta ei ollut enää siellä.

Siellä minne sen jätin.

Totuus oli muuttanut tai muuttunut.

En tunnistanut sitä enää.

Olin vähän kerrallaan muuttanut totuuden.

Vähän liian monta kertaa.


























TOTUUDEN KANSSA ON RASKAS ELÄÄ

Totuus oli vähän liian vaikea.

Oli helpompaa, kun sitä muutti vähän.

Totuuden kanssa on raskas elää jos ei halua.

On helpompi vähän muuttaa sitä.

Ehostaa ja silittää sitä.

Selittää vähän.


OMA TOTUUS ON AINA OIKEA

Vähän liian rehellinen, hän sanoi.

Eikö olisi helpompaa hieman muunnella.

Onhan asioilla puolensa.

Ei ole vain yhtä totuutta.

On muitakin.

Jokaisella on oma totuus.

Oma käännös siitä.

Vähän erikoinen, mutta oma.


PELOTTAVA TOTUUS

Ihmisen totuus on valheen peili.

Petos on pelottavin siellä missä sitä ei ole.

Olin vähällä pettyä.

Onneksi tiesin totuuden.


























TOTTA PUHUEN

Tätä työtä ei voi tehdä totta puhuen.

Toimitusjohtajan äänessä oli ymmärrystä.

Hän puhui itsestään.

Oli helppo ymmärtää.

Vähän vaikea totuus.

Sitä firmaa ei enää ole, eikä johtajaa.

Enää ei totuutta tarvitse puhua.

Totuus puhuu nyt.


TOTUUS EI KIINNOSTA KETÄÄN

Totuus on puhunut, kuka kesti?

Oman totuuden jokainen.

Toisen itse ja yhteisen viimeinen.

Kukaan ei enää jaksanut lukea sitä.

Totuus ei kiinnosta ketään, tylsä totuus.

Yhtään kirjaa ei ole myyty totuudella.

Muuttuva totuus on kyllä kiinnostavaa.

Vähän väritettynä se myy hyvin.


TÄMÄ ON TOTUUS

Kaikesta selviää selittämällä.

Hän sanoi äidilleen ja katsoi isää.

Isä selitti jotain puhelimeen.

Tämä on totuus, isä sanoi.



KAKSI VALEHTELIJAA

Sinä olet vähän liian rehellinen, hän valehteli minulle.

Minä myönsin ja niin me molemmat valehtelimme.


PEILI VALEHTELEE

Hän katsoi silmiin ja sanoi lupaavansa kunniasanalla.

Jälkeenpäin hän myönsi, ettei usko kunniaan.

Olen pettänyt kaikkia, mutta voin silti katsoa itseäni peilistä, hän sanoi.

Hän lisäsi vielä, että peili vähän valehtelee.


SYNNYNNÄINEN POLIITIKKO

Hänessä oli vähän poliitikkoa jo lapsena.

Hän osasi olla voittajien joukossa ja häviäjien puolella.

Osasi pettää itsensä niin etteivät toiset huomanneet.

Lopulta huomasi itse.

Oli kiertänyt itsensä ympäri niin monta kertaa, ettei enää löytänyt takaisin.

Synnynnäinen poliitikko.






















ALASTON TOTUUS

Hän halusi aina puhua totta.

Oli siksi enimmäkseen hiljaa.

Mitä totuutta haluat kuulla, hän kysyi.

Katso aina ensin etiketti.

Totuus on kyllä olemassa, mutta se on sensuroitu.

Alaston totuus.


TÄMÄN HETKEN TOTUUS

Hän ei kestänyt totuutta.

Totuus oli vähän liian kova hänelle.

Totuus on tässä hetkessä aina vähän liian kova.

Totta puhuen sitä siksi vältetään.


PAREMPI NÄIN

Vähän sain, mutta riittävästi.

Opin sietämään.

Näin mihin se johtaa.

On parempi näin.

Totta puhuen.


TOTUUS ON AINA EDESSÄ

Mikä on totuus, kysyi eräs poliitikko kerran.

Hän ei saanut vastausta vaikka totuus seisoi hänen edessään.

Totuus on aina edessä, kukaan ei voi sitä kiertää.

Lopulta se aina tulee vastaan.



AINA TOTTA

Hän sanoi puhuvansa aina totta.

Jäätyään kiinni valheesta hän nauroi ja kertoi laskeneensa vain leikkiä.

Ettekö te ymmärrä hyvää huumoria, hän sanoi valheen paljastuttua.


HYVÄ VALEHTELIJA

Mitähän minä sanoisin, etten kovin paljoa valehtelisi sinulle.

Niin hän aloitti aina valheensa.

Hyvässä valeessa on aina puolet totta.

Hyvä valehtelija on aina totuuden puolella.


VAIN KULTA JÄÄ

Vähän totuutta on kuin kulta, joka on seulottava esiin.

Lopulta vain kulta jää jäljelle, kaikki muu menee virran mukana.

Parempi, että menee.













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti