torstai 1. toukokuuta 2014

MINÄ YMMÄRRÄN

KOIRAN NUOLAISUA ON HELPPO YMMÄRTÄÄ

Ymmärrys on sanoista vaikein. Sanojen satama, jossa on lastattu monta laivaa upoksiin. Täytetty ruuma menneisyyden virheillä, ahdettu täyteen petettyjä lupauksia ja täytettyjä pettymyksiä. Ymmärryksen puutteessa.

Ymmärrys on asema, jonka laiturilla on monta pettynyttä, monta odottajaa ja monta eksynyttä. Asema, jonka kautta oli kuljettava, että ymmärtäisi. Lähdettävä kun ei ymmärtänyt jäädä. Jäätävä, kun ei ymmärtänyt lähteä.

Sanat muuttuvat oudoiksi siellä missä ymmärrys ei asu. Tututkin sanat, ne arkiset sanat, hokemat ja jokapäiväiset läpät. Oudot puheet ilman ymmärrystä. En käsitä mitä tarkoitat. En ymmärrä.

SYDÄMEN KIELI

Ymmärrys avaa sanat, lähettää viestin, joka menee perille. En ymmärrä sanojasi, mutta kuulen ne, koska sinä ymmärrät minua. Sinua on helppo ymmärtää, koska me ymmärrämme toisiamme. Ymmärrys on iso ja lämmin syli. Syli johon jokainen joskus kaipaa.

Ihminen voi puhua useita kieliä, mutta ei koskaan ymmärrä mitä toinen sanoo, koska ei ymmärrä sydänten kieltä. Sydänten kieltä ymmärtävä voi tajuta toisen puheen, vaikka ei ymmärrä sanoja. On löytänyt yhteyden, joka virtaa kaikkialla. On ymmärtänyt.

KOIRAN NUOLAISUA ON HELPPO YMMÄRTÄÄ

Missä oli se risteys, jossa kohtasit ymmärtäjän? Oliko se vaikea pitkä ja monimutkainen tapahtuma, vaikeaselkoinen ja älykäs, ehkä se oli sitä, mutta usein se oli vain hipaisu. Ohimenevä kosketus, lämmin katse, hymynkare tai sanantynkä. Hetki, jossa ymmärrys asui.

Koiran nuolaisu nenänpäästä. Kahvikuppi terassilla. Tervehdys lenkillä. Pari sanaa kävelyllä. Ymmärrys etsii ymmärrystä. Ihminen kaipaa ymmärtäjää, että ymmärtäisit miksi minä olen tällainen, miksi tein näin ja miksi kaikki tapahtui. En ymmärrä sitä itsekään.




YMMÄRRYKSEN OIVALLUS

Muistatko hetken, kun ymmärsit, kuin virta olisi mennyt lävitsesi, tuulenvire kulkenut varpaista hiuksiin ja puhaltanut jotain ulos. Tuonut tilaa uudelle, vapauden hetken. Tilan, jossa viimeinkin ymmärsit jotain. Ymmärryksen hetki.

Olit siinä ja oivalsit. Näit läpi ja ymmärsit. Mitään ei enää tarvinnut selittää. Sitä hetkeä ei voi unohtaa, eikä siihen voi jäädä, mutta kaikki on erilaista sen jälkeen. Mikään ei muutu, mutta muutos on täydellinen, kaikki näyttää erilaiselta.

YMMÄRRYS ON AVAIN

Kaikki etsivät ymmärrystä, jokainen kaipaa ymmärtäjää, mutta kuka haluaa ymmärtää. Mistä löytää ihmisen, joka ymmärtää sanomattakin, käsittää jo puolesta lauseesta ja näkee jo sydämessään sinne, missä kysymys vasta etsii muotoaan. Valikoi sanoja, että ne ymmärrettäisiin oikein.

Väärin ymmärretty on menetetty mahdollisuus, hukattu avain, jonka takana oli jotain uutta. Ovi, joka pysyy kiinni, koska ymmärrys ei riittänyt. Olisi tarvittu vain pieni sana, vähäinen ele tai hetki aikaa. Aikaa, joka on toisille tärkeämpää kuin ihminen. Tärkeän ihmisen aikaa.

HUKKA-AIKA

Aikaa on aina saman verran. Aina riittävästi. Koskaan se ei lopu kesken jos ymmärtää käyttää sitä oikein, mutta kuka ymmärtää. Hukkaan heitetty aika on maailman suurin kaatopaikka. Siellä kannattaa käydä. Voi löytää paljon lisäaikaa.

Hukkaan heitettyä aikaa voi käyttää moneen tarkoitukseen. Löysin kerran sitä paljon ja keräsin kaikki talteen. Ajattelin, että joku oli heittänyt niin arvokasta hukkaan. Aikaa, joka oli lahjaksi annettu ja tarkoitettu ymmärtämiseen. Ymmärsin ajan arvon.

OLI JO AIKA

Ymmärrys alkaa siellä missä sanat loppuvat, siellä missä selitykset päättyvät ja kyyneleet löytyvät. Siellä ymmärretään toisia hyvin, on helppo ymmärtää kun sydän ei pysy enää kiinni itkiessä. Sanat ovat kulkeneet tiensä päähän ja saapuneet perille. Ymmärtäneet vaieta.

Siellä on helppo ymmärtää. Ei ole enää vaatimuksia. On vain lepo ja tyyneys. Rauenneet ristiriidat avaavat reitin uudelle tielle. Portit aukeavat ja matka alkaa. Oli jo aikakin raueta. Oli jo aikakin ymmärtää. Ei tässä pitänytkään kuin käydä. Miksi jäin tähän asumaan?

OLIN PERILLÄ JO MATKALLA

Matka jatkuu kevyesti, on vähän vietävää kun kaikki jäi ymmärryksen porteille. Askel on kevyt ja ilma raikas. Linnutkin laulavat kauniisti. En ennen huomannutkaan, kun oli aina kiire. Olin aina perillä jo matkalla. Istuin palaverissa jo kotipihalla. Oven ja autotallin välillä olin jo työpaikan käytävällä.

Onneksi löysin hukatun ajan. Olen kiitollinen sille joka hukkasi oman aikansa. Minä saan nyt käyttää sen. Tiedän, että se on toista aikaa, jonkun muun hukkaamaa. Hän hylkäsi sen koska oli niin kiire. Tärkeät tehtävät odottivat ja aika sai jäädä. Käyttäköön joku muu sen joutoajan.




JOUTOAIKAA LÖYTYY RUUHKATEILTÄ

Hukka-ajan käyttäjä on maailman onnellisin ihminen. Hän ei tuhlaa aikaansa, koska käyttää hukka-aikaa, jonkun toisen hylkäämää joutoaikaa. Sitä on paljon, koska sitä halveksitaan. On niin paljon tärkeää tekemistä, että sitä heitellään joka paikkaan. Erityisen paljon sitä löytää teiden varsilta. Ruuhkateiden jonoista heitettyjä joutoaikoja.

Usein ne ovat ensin aika äreitä. Kireitä aikoja. Niitä on viritetty ja pingoitettu äärimmilleen. Venytetty ja väärinkäytetty, käytetty hyväksi ja petetty. On hyvä antaa niiden hetki levätä. Väärin käytetty aika on parhaimmillaan ylikypsänä. Poimin niitä usein lenkillä.

EN HALUA TULLA YMMÄRRETYKSI

Ymmärrystä etsivät vähiten ne, jotka sitä eniten tarvitsevat. He ovat jo päättäneet, ettei heitä tarvitse ymmärtää jos ei halua. He ovat päättäneet ettei heitä edes haluta ymmärtää. Yrityskin tyrmätään, koska on niin nautinnollista olla väärinymmärretty. Siinä on nerouden leima.

Mitä sairaampi ihminen on, mitä huonommin hänellä menee tai mitä lähempänä kuolemaa hän on. Siinä tapaa usein ymmärtäjän, jonka aika ei lopu kesken. Ihmisen, jonka hukka-aika on hyljännyt ja mennyt palaveriin. Olen usein sitä ihmetellyt ja oivaltanut, että sieltä kannattaa etsiä, missä on vähiten löydettävää.

YMMÄRRYS OLISI MENESTYSTUOTE

Oman aikansa se ottaa, että ymmärtää ottaa aikansa ja käyttää sen omana aikanaan. Muiden aika on aina erilaista. Kannattaa miettiä elääkö muiden aikaa. Olisiko aika vaihtaa aikaa ja alkaa elää omaa aikaa. Vai onko aika jo ajanut ohi ja muutoksen aika mennyt. Aika ottaa aikaa.

Moni herää liian myöhään. “Miljoonia minuuteista”, on tuttu rikkaan miehen huuto kuolinvuoteelta. Siinä vaiheessa osat ovat vaihtuneet ja juoppo puiston penkilläkin omistaa enemmän. Ymmärrys tulee liian myöhään. Aika ei lopu, se täyttyy.

Ymmärrys olisi menestystuote, jos sitä voisi myydä. Nyt se on aina oheistuote, kuviteltu kylkiäinen mainosten fantasioissa. Lahjaa on turha ostaa. Ymmärrys on lahjoista kaunein. Minä ymmärrän sinua, on lauseista kaunein.





VASTAAJAT


Oman aikansa lapsi,
oli silläkin puolensa.
Miksi se ei kysynyt?

         Vai kysyikö se?

Kukaan ei ymmärtänyt auttaa,
luulivat että rahaa se on vailla.
  Aikansa se tuumaili.
       
        Tietävät kuitenkin.
        Eivätkä kuitenkaan tiedä.

Vastaajia on paljon, vastauksia vähän.









2 kommenttia:

  1. Kertomuksesi ovat aina mielenkiintoisia. Ne sisältävät tarkkoja havaintoja ympäristön tapahtumista ja syvältä sielusta kumpuavia ajatuksia. Ne vaativat myös lukijalta syventymistä. Kirjoitettuina ja kuvitettuina kertomuksesi ovat myös esteettisiä.
    Olet elämän pohdiskelija.
    Ystäväsi välläys

    VastaaPoista