torstai 19. joulukuuta 2013

JUHLAKORUT

ELÄMÄN KELLO EI ODOTA

Kohtaus tulee autossa, yllättää juuri kun hänen piti ajaa juhlista pois. Hän on se vahvempi osapuoli, pariskunnan selkäranka, moottori joka pitää elämän rytmissä.

Tänään oli juhlat ja korut, kaikki kauniit korut ovat hänen yllään kauniisti kotona, peilin edessä aseteltuina.

Hän vilkaisee vielä taustapeiliin, kohentaa jotain ja asettaa avaimen virtalukkoon. Mies istuu viereen ja huokaisee. Katselee eteensä, pimeään iltaan ja odottaa lähtöä. On tottunut odottamaan. Odottaa että vaimo vie eteenpäin.

Vie niinkuin aina. Kauppaan, kylään, kävelylle, on elämän virta hänelle.

ELÄMÄ ON HAURAS

Mitään ei kuitenkaan tapahdu. Vaimo ei pysty käynnistämään autoa. Sairauskohtaus. Mies tajuaa lopulta.

Hän palaa kyläpaikkaan ja kohta ambulanssi vie vaimon terveyskeskukseen. Lääkäri tutkii potilaan ja tekee kohtalokkaan virheen. Virheen joka tulee maksamaan naisen hengen. Virheen, joka vie elämän virran mieheltä ja murskaa yhden pienen, mutta pienelle ihmiselle ainoan elämän.

Elämän, joka vielä aamulla sykki elinvoimaisena ja ehjänä, mutta joka lopulta oli hauraampi kuin ohi mennen huitaistu hämähäkinseitti.

Päivystävä lääkäri päättää naisen tutkittuaan, että odotetaan ja seurataan tilannetta. Katsotaan jos kohtaus menisi ohi. Ei lähetetetä vielä jatkotutkimuksiin.

Viisi tuntia mies odottaa. Omaiset odottavat. Odotushuoneen kello ei odota.

LIIAN MYÖHÄÄN

Lopulta lääkäri alkaa ehkä ymmärtää tilanteen vakavuuden. Lopulta hän tekee päätöksen. Lopulta potilas lähetetään jatkotutkimuksiin.

Ei kuitenkaan vielä yliopistolliseen sairaalaan vaan lähempänä sijaitsevaan suurempaan sairaalaan kuvauksiin.

Siellä tilanne saadaan selville ja matka yliopistolliseen sairaalaan alkaa. Matkan aikana potilas menettää tajuntansa ja perillä hänet siirretään heti leikkaussaliin.

Juhlat on juhlittu ja korut, ne kauniit juhlakorut on riisuttu jossain välillä. Lopullisesti riisuttu.

Hänet leikataan ja omaiset jäävät jännittyneinä odottamaan. Hän saa sairaalabakteerin, mutta sitä ei omaisille kerrota. Asia selviää heille vasta myöhemmin papereista. Häntä ei eristetä mitenkään kun omaiset käyvät katsomassa. Lääkäriä omaiset eivät tapaa.

VAHVEMPI OSAPUOLI

Liian myöhään suoritettu leikkaus ei enää pelasta.
Sairaanhoitojärjestelmä jauhaa omaan tahtiinsa. Pienen ihmisen osa on jauhautua siinä koneistossa.

Mies palaa tyhjään kotiin. Kotiin jota yhdessä hoidettiin, kotiin jonka piha oli pariskunnan ylpeys, kotiin jonka sisällä vaimon läsnäolo on niin voimakas, ettei mies vielä pysty jäämään sinne.

Onneksi omaiset voivat ottaa miehen luokseen toipumaan. Hän jää miettimään elämän arvaamattomuutta.

Vaimo oli aina se vahvempi osapuoli. Oli niin monta kertaa puhuttu, että hän on se joka ensin lähtee. Ja nyt hän on se joka jäi.

HOITOVIRHE

Vaimon vaatteet palautetaan sairaalasta, mutta lähes kaikki korut puuttuvat. Korut ovat kadonneet jossain vaiheessa, ne on ehkä varastettu tai hukattu.

Mies käy myöhemmin lääkärillä keskustelemassa. Tämä on kokenut, vanhempi lääkäri, joka toteaa että on tehty hoitovirhe.

Potilas olisi pitänyt lähettää heti leikkaukseen. Parhaassa tapauksessa hän olisi silloin selvinnyt kohtauksesta. Lääkäri kehoittaa tekemään valituksen potilasasiamiehelle.

Mies ei jaksa. Hän on yksin.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti